Opehuone

Kun vesi on vähissä

Syksy oli kotiseudullani lämmin ja kuiva eli sateeton. Monien ihmetykseksi varmoina pidetyistä porakaivoistakin alkoi vesi loppua. Myös minun kaivoni tyhjeni ja se on vaikuttanut arkeen varsin merkittävästi. Syksyn kääntyminen alkutalveksi ei tuonut varsinaista helpotusta: sateet tulivat, mutta lumena, sateinen marraskuukaan ei kaivoja täyttänyt.

Moderni elämä on, kuten hyvin tunnetaan sitä, että omaa ajankäyttöä ja vaivannäköä säästämään käytetään monenlaisia koneita. Ne jätetään usein jytkyttelemään keskenään töitään kun itse lähdetään omiin rientoihin. Moderniin elämään kuuluu myös yleinen oletus siitä, että niissä riennoissa esiinnytään suhtkoht puhtaina. Nämä kaikki perustat ja oletukset häiriintyvät, kun vesi käy vähiin.

Kallionrakosiin on kyllä lirunut vettä hiljaksiin niin, että päivässä on voinut valita astioidenpesun, pyykinpesun tai suihkun välillä. Silti on täytynyt päivystää koneiden työtä valppaasti kuunnellen. Astianpesukone on halpis ja vanhahkoa tekniikkaa, se saattaa käräyttää itsensä, jos joutuu vedettömäksi. Pyykinpesukone puolestaan osaa lyödä hanskat tiskiin ja päästää surkean piipityksen, jos se jää ilman vettä. Suihku on pitänyt hoitaa laskemalla pesuvettä varoiksi ämpäriin. Vajaalla kymmenellä  litralla saa kyllä hyvinkin pestyä itsensä. Onneksi talossa ei ole vesivessaa. Moni vedetön, juomaveteen sontiva on tuon pahan tapansa takia ollut minua suuremmassa pulassa. Se on oikein heille, toivottavasti muistavat, miten vieroksuivat erottelevaa kuivakäymälääni.  

Koneapulaisteni ehjänä säilymistä vahtiessa on ollut aikaa miettiä kaikenlaista elämäntarkoitusta pienempää. Katkeamaton lämmön, valon ja veden sekä sähkön vuo kannattelee elämäämme, ilman jäädessämme kaikki leviää käsiin. Lämmitän taloa kolmella tulisijalla, joten en liiemmin ole järkyttynyt tämän syksyn erikoisoloista, on tätä kotoilua ja päivystämistä piisannut ennenkin.

Somessa ja kylänraitilla olen seuraillut muiden tuskittelua. Monilla on jotain särkynyt, ainakin nykyelämän huoltoportaan helppous, jollain jopa porakaivon pumppukin. Vauhkoimmat ovat tottuneet ruiskuttamaan itsensä kahdesti päivässä suihkussa ja heille pienikin ihmismäinen haiskahdus on piinaa, häpeällinen muistutus sivistyksen pintasilauksen ohkaisuudesta ja katoavaisuudesta. 

Nyt sataa vettä ja vesitilanne paranee näköjään nopeastikin: astianpesukone toimitti tehtävänsä jumittelematta kerralla loppuun saakka. Kohta varmaan olen jo unohtanut tämän syksyn opetukset ja elää porskuttelen koneiden palvelemana länsimaisena entiseen malliin.

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

1Suosittele

Yksi käyttäjä suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelija

Kirjoittajan suosituimmat Puheenvuoro-palvelussa

Mainos

Netin kootut tarjoukset ja alennukset